Varusteet ja valmistautuminen kaamosvaellukselle

Seuraava vaellukseni lähestyy jo kovaa vauhtia. Tällä kertaa se sijoittuu uuden vuoden vaihteeseen Käsivarren erämaahan. Lähden kuuden hengen ryhmässä viikoksi latujen ulkopuolelle keskelle ei mitään. Vaikka meillä onkin viikko aikaa hiihdellä, tarkoitus on kuitenkin pitää hiihtokilometrit maltillisina.

Olen talvivaeltamisessa vielä melko aloittelija. Kokemusta löytyy lähimaastoissa retkeilystä ympäri vuoden sekä yhdeltä pidemmältä hiihtovaellukselta, joka sijoittui viime keväänä Ruotsin Sarekiin. Olen siitä asti odottanut innolla seuraavaa talvikautta ja mahdollisuutta päästä tekemään tätä lisää. Tämä on ensimmäinen vaellukseni kaamosaikaan.

Tässä postauksessa käyn läpi itselleni tälle reissulle olennaisia asioita, joista ajattelisin kuitenkin olevan jollekulle muullekin iloa. Talvivaeltamiseen liittyen suosittelen tutustumaan esimerkiksi Kuukausi yksin erämaassa ja Viimeistä murua myöten -blogien talvivaellusvinkkeihin erityisesti varustukseen liittyen. Talviretkeily on itsessään jo niin laaja aihe, että tässä postauksessa pyrin keskittymään vain tämän hetkisiin valmisteluihini.

Opit edelliseltä hiihtovaellukselta

Ehkä tärkein asia, minkä opin ensimmäiseltä talvivaellukseltani liittyi vaelluksen arkiaskareiden virtaviivaistamiseen ja nopeuttamiseen. Oli pysäyttävää tajuta jo ensimmäisinä päivinä kuinka paljon aikaa kuluu leirin pystyttämiseen ja purkamiseen. Tavaroiden pakkaaminen on työlästä, esimerkiksi kahden makuupussin sullominen niiden pusseihin, kahden makuualustan pakkaaminen + tietenkin kaikki muut tavarat. Ja sama työ täytyy tehdä uudestaan joka päivä. Olin tehnyt muutamia huonoja ratkaisuja esimerkiksi makuupussien pakkauspusseihin liittyen (liian pieniä) ja tavaroiden asetteluun ahkiossa (iso makuupussi ja ruokalaatikko mahtuivat ahkioon vain yhdellä tavalla, mikä teki pakkaamisesta vaivanloista.) Tästä syystä tavaroiden pakkaamista, paikkaa ahkiossa ja esim. pakkauspusseja ja pakkautuvuutta kannattaa miettiä jo etukäteen. Tällä kertaa mukaan on toivottavasti lähdössä fiksumpia pakkausratkaisuja!

Toinen tärkeä oppi liittyi päivämatkoihin ja leiriytymiseen tarpeeksi ajoissa. Tuli huomattua aika äkkiä, että on todella tärkeää laittaa leiri pystyyn tarpeeksi ajoissa, koska askareet eivät pääty hiihdon tai teltan pystyttämisen jälkeen. Täytyy kiinnittää tulevalla reissulla erityisesti huomiota siihen, että energiaa on riittävästi jäljellä myös leiriaskareisiin ja ruoanlaittoon.

Vaelluksen jälkeen listasin ylös tärkeimmät huomiot ensimmäiseltä hiihtoreissulta. Niitä tuli lopulta reilun sivun verran. Olen kokenut todella hyödylliseksi kirjoittaa ylös kaikki huomiot retkiltä, jotta voin ottaa niistä opiksi. Eniten ajatuksia heräsi siitä, mitä pitäisi ottaa seuraavalla kerralla mukaan. Tässä mielestäni tärkeimmät huomiot:

• Höyrysulkusukat kokeiluun. Muilla ryhmäläisilläni oli tämä käytössä paitsi minulla. Tarkoitus on tällä kertaa testata sukkien väliin laitettavaa eristettä, eli höyrysulkusukkia (tai vastaavasti muovipusseja), joiden on tarkoitus estää jalkojen hikoilun tuottama kosteus uloimmissa sukissa ja monoissa. Jospa tämä estäisi sen, että monot eivät olisi umpijäässä aamulla niin olisi miellyttävämpää kiskoa ne jalkaan.
• Nalgene-pullolle pussi tai ripustussysteemi vaatteiden alle, jotta vesipulloa olisi helpompi kantaa. Sula vesi on pidettävä joko termarissa tai lähellä kehoa, jotta se ei jäädy.
• Kevyemmät ja värikkäät kiilat. Talvitelttailu vaatii talveen soveltuvia kiiloja. Ensimmäinen versioni oli hyvä, mutta painoa voisi niistä vielä vähentää. Teen varmaankin jossakin kohtaa uudet pienemmät kiilat. Tätä vaellusta varten maalasin metallin väriset kiilat punaiseksi, jotta ne erottuisivat lumesta paremmin (yksi kiila pääsi jo hukkumaan valitettavasti!). Talvella tavarat hautautuvat herkästi lumen alle, jolloin on vielä isompi riski hukata jotakin. Siksi täytyy olla erityisen tarkkana, että kaikki varusteet tulevat mukaan.

Eväät

Kesäretkiä enemmän talvella koostuu energiantarve ja ruokaa pitääkin varata huomattavasti enemmän. Ruoka-annokset saavat olla lähes kaksinkertaisia, koska kulutus on suurta ja liikkeellä ollaan lähes koko päivä. Annoksia on syytä mitoittaa myös reilusti ja huomioida vararuoat vähintään yhdelle lisäpäivälle, kuten muinakin vuodenaikoina vaeltaessa. Sarekissa meillä oli ruokaa lopulta riittävästi, mutta jossakin kohtaa minua alkoi hieman epäilyttää sen riittäminen. Tämän tilanteen haluan jatkossa mieluummin välttää ottamalla mukaan reilusti eväitä.

Oman kokemuksen mukaan talvella tekee mieli makeaa ja suklaata aika paljon, eli niihin tulen jatkossa panostamaan enemmän. Lisäksi on hyvin tärkeää muistaa juoda riittävästi. Erityisesti lämmintä juomaa, joka lämmittää samalla myös kehoa. Teetä, kahvia, kaakaota, yms. kannattaa varata reilusti mukaan, jotta ei tarvitse kateellisena katsoa vierestä kaverin eväitä (kokemusta on!).

Ystäväni A:n kanssa olemme jälleen ruokapari, eli valmistamme päivälliset, lounaat ja aamupalat yhdessä. Lounaat laitetaan aamulla tekeytymään ruokatermariin, jotta lounastauolle ei tarvitse pysähtyä pitkäksi aikaa. Olemme jakaneet myös ruokien valmistelun puoliksi, eli minun kontolleni jää toteuttaa neljä aamupalaa ja kahdeksan ateriaa. Ateriat olen koonnut tänä vuonna aikaisemmin ylijääneistä kuivatuista aineksista, kuten tomaatista, kidneypavuista, tofusta, sienistä, kesäkurpitsasta ja paprikasta. Mukaan lähtee esimerkiksi vihreää currya, sienipastaa, chili sin carnea, nuudelia ja tortilloja. Aamupuuroihin olen laittanut muun muassa mustikkaa ja vaniljaheraa tai Biscoff-tahnaa ja pähkinöitä. Pakkaan lähempänä mukaan vielä valmiiksi täytetyt leivät, öljyä, juustoa ja pullaa.

Polttoaine

Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa paljon reitin tuvan hyödyntämismahdollisuudet, lämpötila ja veden saatavuus. Esimerkiksi Sarekissa mukanamme oli kaksi Sinol Trangiaa ja yhteensä 5l polttoainetta kahdelle ihmiselle yhdeksälle päivälle. Kolme iltaa (+ viimeinen ilta) meillä oli käytettävissä sulaa vettä, loppu aika eli neljänä iltana jouduimme sulattamaan lunta. Lopussa polttoainetta oli jäljellä enää noin 5dl. Ottaisin ensi kerralla enemmän polttoainetta mukaan, jotta polttoaineen riittävyyttä ei tarvitse miettiä ollenkaan. Lisäksi lauha sää oli meidän puolellamme, yhtä kovaa pakkaspäivää lukuun ottamatta lämpötila pysytteli nollan ja miinus viiden tuntumassa. Kovalla pakkasella polttoaineen kulutus olisi ollut vielä paljon enemmän.

Seuraavalle vaellukselle olemme ottamassa sekä Sinol Trangian että uutuutena bensakeittimen. Tarkoitus on opetella uuden keittimen käyttö yhdessä ystäväni A:n kanssa hyvissä ajoin ennen reissulle lähtöä, jotta osaamme molemmat käyttää uusia varusteita. Lisäksi bensakeittimen käyttö on monimutkaisempaa ja vaatii harjoittelua, jotta sen käyttö on turvallista. Vaikka tarkoituksenamme on hyödyntää autiotupia, joissa ruokaa voi laittaa myös kaasuliedellä, on tärkeää valmistautua muuttuviin tilanteisiin.

Vaatteet ja lämmönsäätely

Talvivaelluksella tuli huomattua nopeasti, että on vain harvoja hetkiä jolloin ei olisi joko liian kylmä tai kuuma. Tämän takia liikkeessä oltaessa vaatteita on vain vähän ja heti pysähtyessä päälle laitetaan paksut taukovaatteet. Hikoilua on vältettävä viimeiseen asti. Kosteus jää iholle ja jäähdyttää nopeasti ja sen takia märät vaatteet vaihtuvat nopeasti leirin pystytyksen jälkeen kuiviin.

Reissuun on tälläkin kertaa lähdössä paljon villavaatteita ja merinoa päästä varpaisiin. Varpaat ja takapuoli ovat yleensä minun herkimmin palelevat alueeni. Mukaan on lähdössä pitkä toppatakki tauoille ja leiriin, jotta se lemmittäisi myös takapuolta. Lisäksi mukaan lähteen toppahousut ja -hame, joka on varsinkin kylminä päivinä liikkeellä ollessa todella kätevä lisälämmike jaloille.

Varpaat on kaamoksella huomioitu sekä hiihtomonoissa että leirikengissä. Uutuutena mukaan on lähdössä monon päälle laitettavat lämpösuojat, jotta varpaat pysyisivät kovillakin pakkasilla lämpiminä. Leirikenkinä toimivat saappaat, joissa on huopavuoret sekä tilaa useammalle villasukalle. Varpaille on lähdössä varoiksi myös kertakäyttöisiä lämmittimiä.

Nukkuminen

Makuupusseina minulla on -1 ja -15 comfort makuupussit käytössä (Sarekissa oli -15 pussin tilalla -10 pussi). Tällä kertaa vähän jännittää, miten kaksi untuvapussia tykkäävät teltassa syntyvästä kosteudesta. Aikaisemmin minulla on ollut kuitupussi päällimmäisenä keräämässä kosteuden, koska untuvapussit eivät siitä tykkää. Täytyy toivoa, että koska reittimme sijoittuu autiotupien läheisyyteen, minun olisi mahdollista kuivata pussia välillä. Pääsiäisvaelluksen loppupuolella päällimmäinen makuupussini alkoi olla jo melko kostea. Toki silloin telttailimme koko yhdeksän päivän vaelluksen ajan.

Makuualustojen kanssa suosittelen myös kahden alustan taktiikkaa. Toisena alustana minulla on solumuovi, joka jää alle ja päälle minulla on ilmatäytteinen untuva-alusta, jonka r-arvo taitaa olla noin 5-6. Lisäksi mukana kulkee Kairan Extreme-alusta tuomassa lisälämpöä tauoilla istumiseen ja makuupussin sisälle. Jo pelkästään turvallisuuden kannalta on fiksua, että ilmatäytteisen rikkoontuessa on olemassa jotakin muutakin maan ja nukkujan välissä.

Makuupussien lämpöarvot ja makuualustojen R-arvo

Makuupusseissa ilmoitetaan usein lämpöarvot: comfort, limit ja extreme. Yksinkertaistettuna comfort-arvo ilmoittaa lämpötilarajan, jossa nainen nukkuu yön vielä mukavasti. Limit-lukema riittää yleensä miehille mukaviin tai kohtalaisiin uniin. Extreme-lukema arvioi lämpötilaa, jossa nukkuja selviää jonkin aikaa ilman hypotermiaa. Siksi kannattaa keskittyä katsomaan kahta ensimmäistä lukua.

Makuualustan R-arvo viittaa sen kylmän eristävyyteen. Alle 2 soveltuu lämpimiin kesäöihin, mutta talvella alustan R-arvoksi vaaditaan jo yli 5.

En itse omista talvitelttaa, joten mukaan lähtee jälleen lainateltta. Tärkeintä on, että teltan ominaisuudet sopivat talveen ja tuuliseen tunturiin.

Hyväksi havaitut nukkumisniksit:

• Syö reilusti illalla, myös makuupussissa herkkujen syöminen on tullut omilla reissuilla tutuksi.
• Lämmittele ennen nukkumaanmenoa vaikkapa iltajumpalla. Oma tyypillinen lämmittelyni koostuu noin kolmestakymmenestä X-hypystä ja 10 kyykystä.
• Lämminvesipullo makuupussiin kaveriksi. Nalgene-pullo villasukkaan käärittynä toimii siinä erinomaisesti.
• Extreme-alusta makuupussin sisälle aluksi foliopuoli kehoa vasten, jotta alustaan osuva osa kehoa (erityisesti takapuoli) lämpenee. Alusta täytyy useasti kuitenkin ottaa pois ennen nukahtamista, jotta pussissa ei tulisi liian kuuma ja sen takia hikoilisi yöllä.
• Kypärämyssy (tunnetaan minun suussani myös nimellä ”se vihreä pankkiryöstöpipo”) suojaamaan myös naamaa, koska nenäni on monesti jäässä yöllä.

Vaativaa ja palkitsevaa

Vaellus vaatii talvella paljon enemmän kuin kesällä. Valmistelut vievät kauemmin aikaa ja kaikkea tavaraa on mukana ainakin tuplasti enemmän. Lisäksi kaikki toiminta reissussa vie puolet enemmän aikaa, kuten leiriytyminen, ruoanlaitto, tavaroiden pakkaaminen, jne. Erityisesti ylimääräistä säätämistä toivon kokoajan hieman vähentäväni, jotta retkistä tulisi miellyttävämpiä ja pääsisin keskittymään siihen pääasiaan eli kokemuksiin, liikkumiseen ja luontoon.

Talvivaeltamisessa en ole täysin aloittelija, koska olen jo yhden hiihtovaelluksen tehnyt, mutta koen olevani edelleen vasta-alkaja. Ensimmäinen hiihtovaellukseni tarjosi todella hienon kokemuksen ja mahdollisuuden oppia hirveästi uutta lyhyessä ajassa. Talviretkillä tunnen todella ylittävän itseni sekä ylpeyttä onnistumisesta.

Ryhmässä liikkuminen on itselleni sekä vaikeaa että palkitsevaa. Toisaalta en voi tehdä valintoja täysin oman mieleni mukaan, kuten olen yksin vaeltaessa tottunut. Vastapalkaksi ryhmästä saa tukea, turvaa ja porukan, jonka kanssa yhteisiä kokemuksia syntyy. Uskon, että jälleen on luvassa upea reissu!

Mikä oli sinulle suurin yllätys talvivaeltamisessa? Entä mistä haluaisit lukea aiheeseen liittyen lisää? Kuulen mielelläni ajatuksiasi tai kokemuksiasi talvivaeltamiseen liittyen!